Suomen Suurloosin kirjasto

Marraskuun 18. päivänä 2003 kirjasto tuli toimineeksi 50 vuotta. Vapaamuurarikirjasto näyttää syntyneen, kuten niin monet muutkin erikoiskirjastot maassamme, jäsenistön tarpeeseen.

Suomen suurloosin vanhimpain neuvosto totesi kokouksessaan 13.11.1951:

”Koska Suur-Loosin kirjaston kunnossa pitäminen oli osoittautunut mahdottomaksi  kirjojen ollessa avoimilla hyllyillä kirjastohuoneessa, jonne kaikilla veljillä oli pääsy, päätettiin, että toinen kirjastohuoneen kirjahyllyistä oli varustettava lukittavilla lasiovilla.”

Kaksi vuotta myöhemmin 1953 ensimmäiseksi suurkirjastonhoitajaksi nimitettiin Gunnar Pätynen. Tästä katsomme suurloosin järjestäytyneen kirjastotoiminnan alkaneeksi. Vuodesta 1985 lähtien kirjastonhoitajan tukena on toiminut kirjastotoimikunta.

Tällä hetkellä kirjasto rakentaa Suomen Suurloosin verkkoon sähköistä kirjastoa. Kirjatietokantaan on viety jo Helsingin, Tampereen ja Turun kiltakirjastojen kirjat, arviolta yli 5000 teosta. Tämän lisäksi on tallennettu verkkoon myös esitelmäpankki, josta veljet näkevät, minkälaisia esitelmiä looseissa on pidetty. Tarkoitus on, että tekijän luvalla esitelmät ovat loosien käytettävissä silloin, kun ohjelmassa ei ole astetyötä. Lisäksi verkkoon tallennetaan muita mielenkiintoisiksi arvioituja muurarillisia kirjoituksia, muun muassa parhaita Koilliskulman artikkeleita 1950-luvulta alkaen. Keräämme myös mestareiden puheita.

Sähköisen kirjaston avulla toivomme veljien itseopiskelun helpottuvan.

Kirjasto on veljien käytössä. Erikoistapauksissa materiaalia on annettu myös järjestön ulkopuolisille tutkimustarkoituksiin.