Temppeliritarit ja Maltan Ritarit

 Temppeliritarien veljeskunnasta vuosisatojen aikana syntyneet toinen toistaan mielikuvituksellisimmat legendat hämärtävät osaltaan järjestön historiaa. Historiallinen totuus on, että vuonna 1118 burgundilainen prinssi Hugh de Payens perusti seitsemän muun ritarin kanssa Pyhällä Maalla Salomon temppelin Köyhien Ritarien Veljeskunnan. Sen jäsenet lupasivat valassaan suojella pyhiinvaeltajia, auttaa köyhiä sekä valvoa siveyttä ja yleistä kuuliaisuutta.

Ritarikunta toimi vajaat 200 vuotta kasvaen ja vaurastuen nopeasti. Ritarikunnan loppu tuli kuitenkin vuonna 1314, jolloin järjestön viimeinen suurmestari Jacques de Molay poltettiin Ranskan silloisen kuninkaan Filip IV Kauniin ja paavi Clement V:n yhteisen toiminnan tuloksena.

De Molayn kuolinpäivä on jälleen historiallinen totuus, mutta sen jälkeen järjestön historia sekoittuu taas useihin värikkäisiin legendoihin.

Kun Temppeliritarien vapaamuurarillinen ritarikunta alkoi muotoutua Englannissa 1700-luvun puolivälissä, se ei rakentanut rituaalejaan eikä muutakaan toimintaansa edellä mainitun ritarikunnan perinteille. Se pohjautui Ranskassa kehittyneisiin kristillisiin vapaamuurariritarikuntiin, joissa uskon puolustaminen oli puettu erilaisiin allegorioihin. Suomalainen temppeliritarien vapaamuurarillinen ritarikunta on suora versio Englannissa toimivasta kristillisestä ritarijärjestöstä.

Vapaamuurarillinen temppeliritarijärjestö antaa temppeliritarin ja Maltan ritarin asteet. Ensimmäisenä suomalaisena nämä asteet sai Lauri Sarkia vuonna 1965. Kesti kuitenkin viitisentoista vuotta – 1980-luvun alkuun – ennen kuin ajatus omasta suomalaisesta temppeliritariyksiköstä, preseptoriosta, heräsi uudelleen, ja hankkeeseen tuli nyt vauhtia. Maamme ensimmäinen vapaamuurarillisten temppeliritarien preseptorio, nimeltään Alpha, perustettiin ja vihittiin keväällä 1983. Suomen itsenäinen valtakunnallinen temppeliritarijärjestö, suurpriorio, voitiin perustaa jo kesäkuussa 1985. Ensimmäiseksi suurmestariksi valittiin itseoikeutetusti Lauri Sarkia.

Suomessa toimii 26 preseptoriota, jotka Lappia lukuun ottamatta kattavat koko maan. Preseptorioissa on yhteensä noin 1100 jäsentä.

Suomen Suurprioriolla on kansainvälisesti varsin arvostettu asema ja se on vaihtanut tunnustuksia ja suuredustajia yli 20 ulkomaisen suurpriorion tai suurloosin kanssa.

(Lähde: Näkymättömän temppelin rakentajat)