Merkkimestarimuurarius

Merkkimestarimuurariuden juuret löytyvät Skotlannista 1500-luvun lopulta. Alaa tällöin valvovan kuninkaan virkamiehen nimitys oli Master of Works and Warde of Masons eli Kuninkaan töiden mestari ja kivenhakkaajien kaitsija.

Skotlannin vapaamuurariuden perusasiakirja Schaw Statutes vuodelta 1598 viittaa merkkimestarimuurariuden brittiläiseen alkuperään. Siinä määrättiin veljesmuurari ”esittämään merkkinsä”. Jokaisella loosin jäsenellä oli oma yksilöllinen merkki, josta hänen työnsä oli tunnistettavissa. Tästä nimitys merkkimestarimuurarius.

Lontoon MMM-suurloosi perustettiin vuonna 1856. Englannissa työskenteli jo tällöin kymmeniä merkkimestarimuurarien looseja.

Suomessa asiaa harkittiin ensimmäisen kerran vuoden 1925 keväällä. Tämän seurauksena neljä ensimmäistä suomalaista sai kyseisen asteen Englannissa vuonna 1929. Kotimaahan palattuaan he perustivat Suomen ensimmäisen merkkiloosin, joka sai peruskirjansa kesäkuussa 1930. Loosin nimeksi valittiin Astrum ja se piti ensimmäisen istuntonsa tammikuussa 1931.

Kansallinen MMM suurloosi perustettiin maahamme heinäkuussa 1971. Ensimmäiseksi suurmestariksi valittiin Gustav Nikolai Lavanti.

MMM-suurloosia ja sen asemaa suomalaisessa lisäastejärjestelmässä kuvaa hyvin sen perussäännön 1 §, jossa sanotaan: Suomen merkkimestarimuurarien suurloosi on Suomen merkkimestarimuurarien ja niiden loosien keskusjärjestö. Sen toiminta pohjautuu vapaiden ja oikeutettujen muurarien suurloosin toimintaan.

Merkkimestarimuurarijärjestön tarkoituksena on jäsenistönsä ohjaaminen omaksumaan ja käytännössä noudattamaan muinaisaikaiseen merkkimestarimuurariperinteeseen kuuluvia arvokkaita eettisiä periaatteita ja moitteetonta elämäntapaa sekä suhtautumaan lähimmäisiinsä veljeyden ja avuliaisuuden vaatimusten mukaisesti.

Suomen merkkimestarimuurarien suurloosi on täysivaltainen ja kansallisesti itsenäinen ja sillä on kokein valta Suomen tasavallan alueella merkkimestarimuurariutta koskevissa asioissa.

Merkkimestarimuurareiden rituaalin symbolit, allegoriat ja legendat peittyvät osittain historian hämärään. Merkkimuurareiden rituaali käsittelee kiven louhimista, sen ammattitaitoista muotoilua, oman työn merkitsemistä, palkanmaksua, mutta myös huolimatonta viranhoitoa ja jopa pahantahtoisuutta. Se on persoonallinen kisällinäyte, jonka jälkeen kokelaalle annetaan oikeus hyväksytyllä ja vahvistetulla merkillä signeerata työnsä.

Vuoden 2009 alussa maassamme toimii 99 merkkimestarimuurariloosia, joista tosin yksi toimii Tallinnassa Suomen suurloosin alaisena. Looseissa on yhteensä noin 4100 jäsentä.

Suomen merkkimestarimuurareiden suurloosin kotisivulle