Konstantinuksen Punainen Risti

(Lähde: Näkymättömän temppelin rakentajat/Kaj Lindström)
Ritarikunnan täydellinen nimi on Konstantinuksen Punaisen Ristin sekä Pyhän Haudan ja Pyhän Johannes Evankelistan vapaamuurarilliset ja sotilaalliset ritarikunnat.

Ritarikunnan perustamista Suomeen harkittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1930, jolloin Royal Arch ja Merkkimestarimuurarius olivat myös ehdolla. Hanke oli uudelleen esillä 1980-luvun alkupuolella ja 1990-luvun lopulla. Lopullisesti se konkretisoitui syksyllä 2000,  jolloin 16 hengen suomalaisryhmä korotettiin Lontoossa Konstantinuksen Punaisen Ristin ritariasteisiin.

Suomen ensimmäinen konklaavi, Fenno Konklaavi No 467, perustettiin jo edellä mainitun matkan aikana Lontoossa. Suomessa perustettiin seuraavan vuoden kesällä kaksi uutta konklaavia. Suomalaisilla oli täten lupa ja valmius perustaa Suomen Divisioona, joka perustettiinkin kesällä 2001. Ensimmäiseksi divisioonavaltiaaksi valittiin Reijo Ahtokari.

Alkuvaiheen innostus oli voimakas ja uusia konklaaveja perustettiin syksyn 2001 aikana neljä. Maassamme toimivat seitsemän konklaavia esittivätkin tällöin, että Suomeen saataisiin perustaa itsenäinen Suomen Suurkonklaavi. Anomukseen saatiin pikaisesti myönteinen vastaus ja Englannin Suurkonklaavin suurvirkailijat vihkivät Suomen suurkonklaavin syyskuussa 2002. Sen ensimmäiseksi suurvaltiaaksi valittiin Reijo Ahtokari.

Vuoden 2009 keväällä Suomessa toimii 15 konklaavia, jotka maantieteellisesti sijoittuvat maamme eri osiin ja joissa on jäseniä noin 590. Jäsenistö koostuu laajan ja monipuolisen kokemuksen omaavista miehistä, jotka ovat tällä asteella halunneet syventää vapaamuurarillista tietämystään.

Kristillistä vapaamuurariutta edustava Konstantinuksen Punaisen Ristin ritarikunta on lyhyessä ajassa herättänyt suurta kiinnostusta suomalaisten vapaamuurarien keskuudessa. Sen rituaalin kauneus ja niiden sisältämä syvä sanoma on tuonut mielenkiintoisen lisän jo ennestään rikkaaseen vapaamuurarilliseen kenttään.